Siirry sisältöön
Vanha-Rantalan talomuseo
[]

Vanha-Rantalan talomuseo esittelee rakennuskantaa aina 1700-luvulta asti. Rakennukset sijaitsevat alkuperäisillä paikoillaan. Talo on sisustettu talonpoikaiseen tyyliin. Talomuseon pihassa voit tuntea elävästi menneet vuosisadat.

Talomuseoon kuuluvat osin 1700- ja osin 1800-luvulta peräisin olevan päärakennuksen lisäksi maakellari, tolla eli talousrakennus, sauna 1930-luvulta sekä luhti-aitat. Rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan. Päärakennuksen tupa on rakennettu 1700-luvulla. Nyt se on sisustettu talonpoikaiseen tapaan. Tuvan yhteen nurkkaan on sisustettu maitohuone, jollaisessa lypsetty maito käsiteltiin. Tuvassa on esillä maalaistalon arkeen liittyviä esineitä: uuni ja ruuanlaittovälineitä, vuode, kehto sekä kangaspuita. Talon uudemmassa, 1800-luvulla rakennetussa päädyssä sijaitsevat sali sekä emännän ja isännän kamarit. Isännän kamari oli aikoinaan isäntäpariskunnan huone. Salin sekä kamareiden sisustukset ovat talon omaa tuotantoa, ja talon väkeä, etenkin naisia, on pidetty erittäin taitavina käsityöntekijöinä. Esillä on mm. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä tehtyjä tekstiilejä: ryijy, verhot, koristetyynyjä, seinävaatteita jne. Salin lattialla on hevosenkarvasta kudotut karvalankamatot. Huonekalut – ruokailu- ja oleskeluryhmät, sängyt, piirongit – kertovat talon miesväen kädentaidoista.

Vanha-Rantalan tila on perustettu vuonna 1665, ja talo oli asuttuna vuoteen 1958 saakka. Tila kuului samalle suvulle vuodesta 1665 vuoteen 1964 asti. Talo muutettiin museoksi vuonna 1968. Alkuun toiminnasta vastasi Pertun säätiö. Museo siirtyi Pertunmaan kunnan omistukseen ja hoitoon vuonna 1988. Aino Paloniemi, joka lahjoitti talon Pertun säätiölle vuonna 1964, asui talossa vuoteen 1927. Hänen perheensä muutti Uuteen Rantalaan, minkä jälkeen Vanha Rantalassa oli kesäasuntona. Talossa toimi alakansakoulu vuosina 1934–1936 ja Mikkelin läänin I kiertävä naiskotiteollisuuskoulu vuosina 1947–1948. Vanha-Rantala toimi yksityisenä talomuseona jo vuonna 1963, ja sitä hallinnoi vuonna 1959 perustettu Pertun säätiö. Se lopetti toimintansa vuonna 1988, jolloin talomuseo siirtyi Pertunmaan kunnan omistukseen.

Vanha-Rantalan läheltä on tehty arkeologisia kaivauksia. Vuonna 1928 isäntä Fabian Kauppi löysi pelloiltaan hautaraunion, joka tutkittiin seuraavana vuonna arkeologi Nils Cleven johdolla. Löytöjen – korujen, pienen veitsen ja lasimassahelmien – perusteella hauta on määritelty sangen rikkaan naisen haudaksi noin vuodelta 1000 eli viikinkiajalta. Tämä on varsin yllättää, sillä Pertunmaan on oletettu olleen erämaata noihin aikoihin. On mahdollista, että hauta liittyy turkiskaupalla rikastuneeseen eräasemaan. Hautalöydön esineitä säilytetään Kansallismuseon kokoelmissa Helsingissä. Hautalöytöjen perusteella Kalevala Koru valmisti Pertun riipuksen, jota on annettu kunnan lahjana. Maakunnallisesti arvokkaalla ja kaavassa suojelulla kohteella on rakennushistoriallisia ja historiallisia arvoja.

Museotie, 19430 Pertunmaa

+358 15 770 241

Avoinna kesäisin

Museolle on vapaa pääsy!

https://www.pertunmaa.fi/vanha-rantalan-talomuseo

Lisätietoja linkistä:

https://out.ac/3vJqOr


Katso Youtube-video: https://youtu.be/XdEjx0CoOyg