Kiveltä kivelle

Pertunmaalta löytyy kymmenkunta kivistä muistomerkkiä. Ne on pystytetty erilaisten merkittävien tapahtumien tai asioiden muistoksi. Arkielämässä ei niitä helposti huomaa, johtuen siitä, että ne ovat hajallaan ympäri kuntaa eivätkä ole helposti silmiin sattuvia. 

Seuraavan tekstin avulla voi tehdä kierroksen Pertunmaan kivisillä muistomerkeillä tai vierailla jollain muistomerkillä. 

Polttohautojen kiven pystytti Pertunmaan Lions Club Vanha-Rantalan talomuseon alueelle. Kuuselan tilalta löytyi vuonna 1928 runsaasti esineitä sisältävä rautakautinen polttohauta. Rautakausi päättyi noin 1300 jKr. Hauta on ajoitettu siten, että hautauksen aikaisin ajankohta voisi olla vuosi 932 jKr. Haudan runsas esineistö on nähtävillä Kansallismuseossa. Löydön lähistöllä on ilmeisesti muitakin hautoja, joita ei ole avattu. Lisätietoja linkistä Osoite: Museotie

Kivisten peltojen raivaajien muistomerkin ovat pystyttäneet Pertunmaan, Kuortin ja Koirakiven maamiesseurat kivisten peltojen raivaajien työn kunnioittamiseksi. Pertunmaan pelloista 80 % on hyvin kivisiä moreenimaita. Voimakkainta raivaus oli 1950-luvulla, jolloin kiviä raivattiin noin 500 hehtaarilta. Työhön kehitettiin jatkuvasti parempia koneita. Joskus samoja lohkoja voitiin kivetä kahteen kertaan. Työ oli raskasta, mutta palkitsevaa. Sen ansiosta viljelyssä voitiin ottaa käyttöön koneita ja helpottaa viljelijöiden työtä. Sadotkin paranivat. Kivi sijaitsee aivan kunnantalon edessä. Lisätietoja linkistä Osoite: Pertuntie 14, kunnantalo

Sotaan lähdön muistokiven ovat pystyttäneet veteraani- ja reserviläisjärjestöt Lihavanpään koululle. Jatkosodan syttyessä palvelukseenastumismääräyksen saaneet kokoontuivat 18. 6.1941 silloisella suojeluskunnan talolla eli nykyisellä nuorisotalolla, mistä heidät ohjattiin Lihavanpään koululle, missä muodostettiin jalkaväkirykmentti 43:n kolmannen pataljoonan seitsemäs komppania. Pertunmaalaisia oli noin 150 miestä. Ahvenniemessä muodostettiin erikseen kranaatinheitinjoukkue. Muistolaatassa lukee “Tältä paikalta lähtivät Pertunmaan miehet maatamme puolustamaan. 1939–1945.” Lisätietoja linkistä Osoite: Taimelan entinen koulu, Toivolantie 293, Lihavanpää

Kirvesniemen pommituksen muistokivi sijaitsee Kirvesniementien varrella. Talvisodan lopulla 2.3.1940 kello 00.15 etelästä lentäneet viholliskoneet pudottivat 8 pommia, jotka putosivat Kirvesniemen pellolle, metsään ja läheiseen järveen. Onneksi vain ikkunoita rikkoutui, ja talo sai sirpaleosumia. Pommitus saattoi olla koneiden suunnistusvirhe tai jotain sellaista, joka pakotti pääsemään pommeista eroon. Tauno Honkasen esityksestä sotilaspiiri kiinnitti muistolaatan kiveen, jonka pommi oli nostanut pellosta. Lisätietoja linkistä Osoite: Kirvesniementie 153

Markus Pulierin muistokivi sijaitsee kirkon mäellä. Markus Pulier 1837–1915 ajoi voimakkaasti oman kirkon rakentamista Pertunmaalle. Kun pitkien ponnistelujen jälkeen siitä ei tullut mitään, hän ryhtyi yksin toimeen ja rakensi rukoushuoneen, joka palveli pertunmaalaisia vuodet 1907–1928, kunnes oma seurakunta ja kirkko vihdoin saatiin. Markun rukoushuone sijaitsi aivan lähellä paikkaa, mihin kirkko rakennettiin. Muistomerkin on pystyttänyt Lions Club Pertunmaa. Markun hauta sijaitsee Hartolan hautausmaalla. Lisätietoja linkistä Osoite: Kirkkotie 2

Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki on kirkon vieressä. Toisen maailmansodan jälkeen Pertunmaalle asettui asumaan noin 200 Karjalan siirtolaista. He olivat joutuneet jättämään kotinsa. Muistomerkki kunnioittaa samalla edellisiä sukupolvia ja heidän työtään. Kiven on veistänyt Veikko Leppänen, ja sen pystyttivät Pertunmaan karjalaiset. Lähellä olevan sankarihautausmaan muistoristi on myös Veikko Leppäsen tekemä. Lisätietoja linkistä Osoite: Kirkkotie 2

Kuortin työväenliikkeen muistokivi sijaitsee samalla paikalla kuin aikanaan Kuortin työväentalo Karhula. Vuonna 1906 Kuorttiin perustettiin Torppariosasto, joka toimi Mäntyharjun työväenyhdistyksen alaosastona. Suomen itsenäistyttyä Kuorttiin perustettiin itsenäinen työväenyhdistys vuonna 1920. Seuraavana vuonna vappujuhlat olivat omassa talossa, Karhulassa. Vuonna 1927 aloittivat toimintansa opintokerho Säde ja Pertunmaan työväen urheilijat. Ne toimivat vaihtelevalla innolla, kunnes 1960-luvulla toiminta alkoi hiipua. Uusi, vuonna 1958 rakennettu työväentalo jouduttiin myymään 1971. Muistokivi on Kuortissa lähellä entisen Säästöpankin talon päätyä. Lisätietoja linkistä Osoite: Mansikkamäentie 1

Ryssäntappokivi on saanut nimensä siitä, kun muonamies Anders Lindgren surmasi laukkuryssä Karp Volkoffin kiven vieressä 6.3.1873. Murhan tekijä paljastui pian, ja hän tunnusti tekonsa. Anders kuvitteli saavansa hyvän saaliin, mutta Wolkoffin laukku oli lähes tyhjä. Anders tuomittiin Hartolan käräjillä teloitettavaksi, mutta rangaistus muutettiin karkotukseksi Siperiaan pakkotyöhön. Oikeusprosessi oli erittäin nopea. Se sisälsi murhan tutkimukset ja kävi läpi kolme oikeusastetta seitsemässä kuukaudessa. Todettakoon, että Suomessa viimeinen teloitus siviilioikeuden määräämänä tapahtui 1826. Joissain kartoissa paikan nimi on murteellisesti Ryssäntappuukangas. Lisätietoja linkistä Osoite: Liitekankaantie 433 

Jorma Syvälahden alkuperäisestä tekstistä muotoiltu